EU: n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) EU: n päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on kulmakivi EU: n ilmastonmuutoksen torjuntastrategiasta ja sen keskeisestä välineestä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kustannustehokkaasti. Se on maailman ensimmäinen merkittävä hiilimarkkina, ja se on edelleen suurin. toimii 31 maassa (kaikki 28 EU: n maata sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja) rajoittaa päästöjä yli 11 000 raskasta energiaa käyttävää laitosta (voimalaitokset teollisuuslaitokset) ja näiden maiden väliset lentoyhtiöt kattavat noin 45 EU: n kasvihuonekaasupäästöstä. Korkki - ja kauppajärjestelmä EU: n päästökauppajärjestelmä toimii korkki - ja kauppajärjestelmän periaatteella. Korkki asetetaan tiettyjen kasvihuonekaasujen kokonaismäärään, jota järjestelmien kattamat laitokset voivat lähettää. Korkki lyhenee ajan myötä niin, että päästöt vähenevät. Korkkiin kuuluvat yritykset saavat tai hankkivat päästöoikeuksia, joita ne voivat kauppaa toistensa kanssa tarpeen mukaan. He voivat myös ostaa rajallisia määriä kansainvälisiä hyvityksiä päästöjä säästävistä hankkeista ympäri maailmaa. Käytettävissä olevien päästöoikeuksien kokonaismäärä rajoittaa sen, että sillä on arvo. Jokaisen vuoden jälkeen yrityksen on annettava tarpeeksi päästöoikeuksia kattamaan kaikki päästöt, muuten raskaat sakot asetetaan. Jos yritys vähentää päästöjään, se voi pitää korvaavat päästöoikeudet kattamaan tulevat tarpeensa tai myydä ne toiselle yritykselle, joka ei ole päästöoikeuksia. Kauppa tuo joustavuutta, joka takaa päästöjen leikkaamisen, jos se maksaa vähiten. Vakaa hiilen hinta edistää myös investointeja puhtaisiin, vähähiilisiin teknologioihin. Vaiheen 3 tärkeimmät ominaisuudet (2013-2020) EU: n päästökauppajärjestelmä on nyt kolmannessa vaiheessaan merkittävästi erilainen kuin vaiheet 1 ja 2. Tärkeimmät muutokset ovat seuraavat: EU: n laajuinen päästöraja on voimassa aikaisemman kansallisten rajoitusjärjestelmien sijasta Huutokauppa on päästöoikeuksien myöntämisen oletusmenetelmä (vapaan jakamisen sijaan) ja yhdenmukaistetut kohdentamissäännöt koskevat edelleen annettavia päästöoikeuksia ilmaiseksi Muita sektoreita ja kaasuja sisälsi 300 miljoonaa uutta päästöoikeuksien osuutta uusiutuvista energialähteistä rahoitettavista varoista rahoitettaessa innovatiivisten uusiutuvien energialähteiden tekniikoiden käyttöönottoa sekä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia NER 300 - ohjelman kautta. Alat ja kaasut Järjestelmä kattaa seuraavat alat ja kaasut keskittymään päästöihin, jotka voidaan mitata, raportoida ja tarkistaa tarkkuudella: hiilidioksidi (CO 2) voimalaitoksesta ja lämmöntuotannosta energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla kuten öljynjalostamoilla, terästeollisuudessa sekä raudan, alumiinin, metallien, sementin , kalkkia, lasia, keramiikkaa, massaa, paperia, kartonkia, happoja ja irtotavarana olevia orgaanisia kemikaaleja kaupallinen ilmailu typpioksidi (N2O) tuotannosta nitriilisten, adipiinisten ja glyoksyylihappojen ja glyoksaalisten perfluorihiilivetyjen (PFC: t) alumiinin tuotannosta Osallistuminen EU: n päästökauppajärjestelmään on pakollista näiden alojen yrityksille. mutta joillakin aloilla vain tietyn kokoisia kasveja. Tietyt pienet laitokset voidaan sulkea pois, jos hallitukset ottavat käyttöön verotuksellisia tai muita toimenpiteitä, jotka vähentävät päästöjään vastaavalla määrällä ilmailualalla vuoteen 2016 asti EU: n päästökauppajärjestelmä koskee vain lentoja Euroopan talousalueella (ETA) sijaitsevien lentoasemien välillä. Päästövähennykset EU: n päästökauppajärjestelmä on osoittanut, että hiilidioksidipäästöjen laskeminen ja sen kaupankäynti voivat toimia. Järjestelmän laitoksista peräisin olevat päästöt laskevat suunnilleen 5: n verran verrattuna vaiheen 3 alkuun (2013) (ks. Vuoden 2015 luvut). Vuonna 2020. Järjestelmän kattamien alojen päästöt ovat 21 vähemmän kuin vuonna 2005. Hiilimarkkinoiden kehittäminen Vuonna 2005 perustettu EU: n päästökauppajärjestelmä on maailman ensimmäinen ja suurin kansainvälinen päästökauppajärjestelmä, jonka osuus kansainvälisestä hiilikaupasta on yli kolme neljäsosaa. EU: n päästökauppajärjestelmä myös innostaa päästökaupan kehitystä muissa maissa ja alueilla. EU pyrkii yhdistämään EU: n päästökauppajärjestelmän muiden yhteensopivien järjestelmien kanssa. EU: n päästökauppajärjestelmää koskeva päästösäännöstö Hiilimarkkinaraportit EU: n päästökauppajärjestelmän tarkistaminen vaiheessa 3 Täytäntöönpano Direktiivin 200387EC historia Komission ehdotus ennen komission ehdotusta Komission lokakuussa 2001 tekemä ehdotus Komissio reagoi ehdotuksen käsittelyyn neuvostossa ja parlamentissa (neuvoston yhteinen kanta mukaan luettuna) Avoin kaikki kysymykset Kysymyksiä ja vastauksia tarkistetusta EU: n päästökauppajärjestelmästä (joulukuu 2008) Mikä on päästökauppa EU: n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) tavoitteena on auttaa EU: n jäsenvaltioita saavuttamaan sitoumuksensa rajoittaa tai vähentää kasvihuonekaasua päästöjä kustannustehokkaasti. Osallistuvien yritysten mahdollisuus ostaa tai myydä päästöoikeuksia tarkoittaa, että päästövähennykset voidaan saavuttaa vähintään kustannuksin. EU: n päästökauppajärjestelmä on EU: n strategian kulmakivi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Se on maailman ensimmäinen hiilidioksidipäästöjen kansainvälinen kauppajärjestelmä, ja se on ollut toiminnassa vuodesta 2005. Tammikuusta 2008 lähtien se ei koske vain 27 EU: n jäsenvaltiota vaan myös kolme muuta Euroopan talousalueen jäsentä Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissa. Se kattaa tällä hetkellä yli 10 000 laitosta energia - ja teollisuusalalla, jotka ovat kollektiivisesti vastuussa lähes puolesta EU: n hiilidioksidipäästöistä ja 40 kasvihuonekaasupäästöistä. EU: n päästökauppadirektiivin muutos, joka hyväksyttiin heinäkuussa 2008, tuo ilmailualan järjestelmään vuoteen 2012 mennessä. Miten päästökauppa toimii EU: n päästökauppajärjestelmä on päästökauppajärjestelmä, toisin sanoen se rajoittaa sallittujen päästöjen kokonaismäärää, mutta , sallia järjestelmän osanottajille mahdollisuuden ostaa ja myydä päästöoikeuksia sellaisina kuin ne edellyttävät. Nämä päästöoikeudet ovat yhteisen kaupankäyntivaluutta järjestelmän ytimessä. Yksi päästöoikeus antaa haltijalle oikeuden päästää yksi tonni hiilidioksidia tai vastaavaa määrää toista kasvihuonekaasua. Päästöoikeuksien kokonaismäärä ylittää markkinoiden niukkuuden. Järjestelmän ensimmäisessä ja toisessa kaupankäynnissä jäsenvaltioiden oli laadittava kansalliset jakosuunnitelmat, jotka määrittävät päästökauppajärjestelmän päästöjen kokonaismäärän ja kuinka monta päästöoikeutta jokainen laitos maahansa vastaanottaa. Jokaisen vuoden lopussa laitosten on luovuttava päästöoikeuksistaan. Yritykset, jotka säilyttävät päästöt alle päästöoikeutensa, voivat myydä ylimääräiset päästöoikeutensa. Niiden, joilla on vaikeuksia päästöjen pitämisessä päästöoikeuksiensa mukaisesti, voivat valita omien päästöjensa vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden toteuttaminen esimerkiksi investoimalla tehokkaampaan teknologiaan tai käyttämällä vähemmän hiilidioksidipäästöisiä energialähteitä tai hankkimalla markkinoilla tarvittavia ylimääräisiä päästöoikeuksia tai näiden kahden yhdistelmä. Tällaiset valinnat määritellään todennäköisesti suhteellisilla kustannuksilla. Näin päästöt vähenevät aina, kun se on kustannustehokkain. Kuinka kauan EU: n päästökauppajärjestelmä on toiminut EU: n päästökauppajärjestelmä käynnistettiin 1. tammikuuta 2005. Ensimmäinen kaupankäyntijakso jatkui kolmeksi vuodeksi vuoden 2007 loppuun ja oli oppimisvaihe, jotta valmistauduttaisiin ratkaisevaan toiseen kaupankäyntikauteen. Toinen kaupankäyntijakso alkoi 1. tammikuuta 2008 ja päättyy viisi vuotta vuoden 2012 loppuun. Toisen kaupankäynnin ajan merkitys johtuu siitä, että se on yhtä kuin Kioton pöytäkirjan ensimmäinen sitoumuskausi, jonka aikana EU ja muut teollisuusmaiden on täytettävä tavoitteensa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi tai vähentämiseksi. Toisen kaupankäynnin ajan EU: n päästökauppajärjestelmän päästöt on rajattu noin 6,5 vuoden 2005 tasolle alle sen, että EU: n kokonaisuutena ja jäsenvaltiot erikseen toimittavat Kioton sitoumuksensa. Mitkä ovat tähänastisista kokemuksista saadut kokemukset EU: n päästökauppajärjestelmä on laskenut hiilidioksidipäästöjä ja osoittanut kasvihuonekaasujen päästökaupan toimivuuden. Ensimmäinen kaupankäynti alkoi onnistuneesti päästöoikeuksien vapaan kaupan kaikkialla EU: ssa, perusti tarvittavan infrastruktuurin ja kehitti dynaamiset hiilimarkkinat. Ensimmäisen vaiheen ympäristöhyöty voidaan rajoittaa, koska päästöoikeudet jakaantuvat liikaa joissakin jäsenvaltioissa ja joillakin aloilla, mikä johtuu pääosin päästöennusteista, ennen kuin todennetut päästötiedot saatiin saataville EU: n päästökauppajärjestelmässä. Kun vuoden 2005 todennetut päästötiedot julkaisivat tämän ylieräyksen, markkinat reagoivat odotetusti alentamalla päästöoikeuksien markkinahintaa. Todennettujen päästötietojen saatavuus on antanut komissiolle mahdollisuuden varmistaa, että toisen vaiheen kansallisten määrärahojen yläraja asetetaan tasolle, joka johtaa todellisiin päästövähennyksiin. Sen lisäksi, että todennettujen tietojen tarve on korostettu, tähän mennessä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että EU: n päästökauppajärjestelmän yhdenmukaistaminen on ehdottoman tärkeää sen varmistamiseksi, että EU saavuttaa päästövähennystavoitteensa vähintään kustannuksin ja vähäisin kilpailunväärin. Yhdenmukaistamisen tarve on selkein suhteessa siihen, kuinka yleinen päästöoikeuksien enimmäismäärä asetetaan. Kahdella kahdella kaupankäyntiprosessilla todetaan myös, että laajuudeltaan hyvin erilaisia kansallisia menetelmiä päästöoikeuksien jakamiseksi laitoksiin uhkaa reilua kilpailua sisämarkkinoilla. Lisäksi tarvitaan laajempaa yhdenmukaistamista, täsmennystä ja hienosäätöä järjestelmän soveltamisalan, EU: n ulkopuolisten päästövähennysprojektien saatavuuden, EU: n päästökauppajärjestelmän ja muiden päästökauppajärjestelmien yhdistämisen edellytysten sekä valvonnan, tarkastamisen ja raportointivaatimukset. Mitkä ovat tärkeimmät muutokset EU: n päästökauppajärjestelmään ja siitä lähtien, milloin ne tulevat voimaan. Sovittuja suunnittelumuutoksia sovelletaan kolmannelta kaupankäynnin kaudelta eli tammikuusta 2013 alkaen. Valmistelutyöt aloitetaan välittömästi, mutta sovellettavat säännöt eivät muutu vasta tammikuusta 2013 lähtien jotta varmistetaan sääntelyvakauden säilyminen. EU: n päästökauppajärjestelmä kolmannella kaudella on tehokkaampi, yhdenmukaisempi ja oikeudenmukaisempi järjestelmä. Tehokkuus paranee pitemmällä kaupankäynnillä (8 vuotta 5 vuoden sijasta), vakavalla ja vuosittain laskevalla päästörajalla (21 vähennys vuoteen 2020 verrattuna vuoteen 2005) ja huutokaupan huomattavaa lisäämistä (alle 4 vaiheessa 2 yli puoleen vaiheessa 3). Monilla aloilla on sovittu yhdenmukaistamisesta useilla aloilla, kuten korkojen määrittämisessä (EU: n laajuinen yläraja vaiheiden 1 ja 2 kansallisten korkojen sijasta) sekä siirtymäkauden vapaata jakamista koskevat säännöt. Järjestelmän oikeudenmukaisuutta on lisätty merkittävästi siirtymällä EU: n laajuisiin teollisuuslaitosten ilmaisiin jakomenetelmiin ja ottamalla käyttöön uudelleenkohdentamismekanismi, joka oikeuttaa uusien jäsenvaltioiden huutokauppaan lisää päästöoikeuksia. Miten lopullinen teksti on verrattu komission alkuperäiseen ehdotukseen Kevään 2007 Eurooppa-neuvoston hyväksymät ilmasto - ja energiatavoitteet on säilytetty ja EU: n päästökauppajärjestelmää koskevan komission ehdotuksen kokonaisarkkitehtuuri pysyy ennallaan. Tämä tarkoittaa, että päästöoikeuksien määrä on yksi EU: n laajuinen yläraja ja tämä yläraja vähenee vuosittain lineaarisen linjan mukaisesti, joka jatkuu kolmannen kauppakauden (2013-2020) jälkeen. Suurin ero ehdotukseen verrattuna on, että päästöoikeuksien huutokauppa asteittain hidastuu. Mitkä ovat tärkeimmät muutokset komission ehdotukseen verrattuna Yhteenvetona ehdotukseen tehdyt tärkeimmät muutokset ovat seuraavat: Joillekin jäsenvaltioille annetaan vapaaehtoinen ja tilapäinen poikkeus siitä säännöstä, että päästöoikeuksia ei myönnetä maksutta Tämä mahdollisuus poikkeamiseen on jäsenvaltioille, jotka täyttävät tiettyjä ehtoja, jotka liittyvät niiden sähköverkon yhteenliitettävyyteen, osuus yhdestä fossiilisesta polttoaineesta sähköntuotannossa ja GDPcapita suhteessa EU-27: n keskiarvoon. Lisäksi vapaiden päästöoikeuksien määrä, jonka jäsenvaltio voi myöntää voimalaitoksille, rajoittaa kyseisten laitosten hiilidioksidipäästöjä 70 prosenttiin vaiheessa 1 ja laskee sen jälkeisinä vuosina. Lisäksi vapaan jakamisen vaiheessa 3 voidaan myöntää vain voimalaitoksia, jotka ovat toiminnassa tai rakenteilla viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä. Katso vastaus alla olevaan kysymykseen 15. Direktiivissä annetaan tarkempia tietoja kriteereistä, joiden avulla voidaan määrittää sellaiset alat tai osa-alat, joiden katsotaan olevan alttiina merkittävälle hiilivuodolle. ja aikaisemmasta julkaisupäivästä, joka koskee komission tällaisten alojen luetteloa (31. joulukuuta 2009). Lisäksi, kun tyydyttävää kansainvälistä sopimusta on tarkistettu, kaikissa altistuneissa teollisuuden laitoksissa on 100 ilmaista päästöoikeutta siltä osin kuin ne käyttävät tehokkainta teknologiaa. Vapaa jakaminen teollisuudelle rajoittuu näiden teollisuudenalojen päästöjen kokonaispäästöihin vuosina 2005-2007. Teollisuussektoreille maksettavien päästöoikeuksien kokonaismäärä vähenee vuosittain päästörajojen laskun mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat myös korvata tietyt laitokset sähkönhinnoille siirrettyjen hiilidioksidikustannusten osalta, jos hiilidioksidikustannukset saattaisivat altistaa ne hiilivuodolle. Komissio on sitoutunut muuttamaan ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevia yhteisön suuntaviivoja tältä osin. Katso vastaus alla olevaan kysymykseen 15. Epätavalliselle teollisuudelle myönnettävien päästöoikeuksien huutokaupan taso nousee lineaarisesti komission ehdottaman mukaisesti, mutta sen sijaan, että saavutettaisiin 100 vuoteen 2020 mennessä, se nousee 70: een, jotta saavutetaan 100 vuoteen 2027 mennessä. Kuten komission ehdotuksessa , Huutokaupasta saatavien päästöoikeuksien 10 määrä jakautuu uudelleen jäsenvaltioilta, joissa asukasta kohden runsaat tulot ovat alhaiset asukaskohtaiset tulot, jotta voidaan vahvistaa entisestään rahoittavien investointien rahoitusta ilmastoystävälliseen teknologiaan. Lisätään uusi 2 jakeluverkon jakamismekanismi, jossa otetaan huomioon jäsenvaltiot, jotka vuonna 2005 saavuttivat vähintään 20 kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä verrattuna Kioton pöytäkirjan mukaiseen viitevuonna. Huutokaupan tulojen osuus, jota jäsenvaltioille suositellaan käytettäväksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sopeuttamiseksi pääasiassa EU: n sisällä mutta myös kehitysmaissa, nostetaan 20: stä 50: een. Tekstissä ehdotetaan sallittua enimmäistasoa käyttämään JICDM-hyvityksiä 20-skenaariossa nykyisille toimijoille, jotka saivat alhaisimmat budjetit tuoda ja käyttämään tällaisia luottoja suhteessa määrärahoihin ja luottoihin vuosina 2008-2012. Uudet alat, uudet tulokkaat kaudella 2013-2020 ja 2008-2012 voivat myös käyttää hyvityksiä. Käytettävissä olevien luottojen kokonaismäärä ei kuitenkaan kuitenkaan saa ylittää 50: tä prosenttia vuosien 2008 ja 2020 välisestä vähennyksestä. Komissio voi tyydyttävän kansainvälisen sopimuksen yhteydessä vähentää päästövähennyksiä tiukemmin ja mahdollistaa CER: ien ja päästövähennysyksiköiden toimijoille yhteisön järjestelmässä. Katso vastaus alla olevaan kysymykseen 20. Uusien tulokkaiden varauksesta 300 miljoonan euron suuruisten päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot käytetään 12 hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevien demonstraatiohankkeiden ja innovatiivisten uusiutuvien energialähteiden teknologioiden demonstrointiin. Tähän rahoitusmekanismiin liittyy useita ehtoja. Katso vastaus alla olevaan kysymykseen 30. Mahdollisuus jättää pienet polttolaitokset pois päältä edellyttäen, että niitä sovelletaan vastaaviin toimenpiteisiin on laajennettu kattamaan kaikki pienet laitokset toiminnasta riippumatta. Päästökynnys on nostettu 10 000: sta 25 000 tonniin CO 2: aan vuodessa ja polttolaitosten on täytettävä lisäksi on nostettu 25MW 35MW. Näiden kasvaneiden kynnysarvojen myötä päästökauppajärjestelmään mahdollisesti kuulumattomien päästöjen osuus tulee merkittäväksi, ja siksi on lisätty määräys, jotta EU: n laajuisen päästöoikeuksien enimmäismäärää voitaisiin vähentää vastaavasti. Ovatko edelleen kansalliset jakosuunnitelmat. Kansallisissa jakosuunnitelmissaan ensimmäistä (2005-2007) ja toista (2008-2012) kauppaaikaa varten jäsenvaltiot määrittelivät päästöoikeuksien kokonaismäärän ja sen, miten nämä myönnettäisiin asianomaisille laitoksille. Tämä lähestymistapa on tuottanut huomattavia eroja kohdentamissäännöissä, mikä on kannustanut jokaista jäsenvaltiota suosimaan omaa teollisuuttaan, ja se on johtanut siihen, että se on hyvin monimutkainen. Kolmannesta kauppakaudesta lähtien yhtenäinen EU: n laajuinen yläraja ja päästöoikeudet jaetaan yhdenmukaistettujen sääntöjen perusteella. Siksi kansallisia jakosuunnitelmia ei enää tarvita. Kuinka päästöraja päätetään vaiheessa 3 EU: n laajuisen korkokannan laskemista koskevat säännöt ovat seuraavat: Vuodesta 2013 alkaen päästöoikeuksien kokonaismäärä vähenee vuosittain lineaarisesti. Tämän linjan lähtökohtana on jäsenvaltioiden myöntämien päästöoikeuksien keskimääräinen kokonaismäärä (vaihe 2 korkki) kaudella 2008-2012, joka on mukautettu järjestelmän soveltamisalan laajentamiseksi vuodesta 2013 alkaen ja kaikki pienet laitokset, jotka jäsenvaltiot Valtiot ovat päättäneet sulkea pois. Lineaarinen tekijä, jonka vuotuinen määrä vähenee, on 1,74 suhteessa vaiheen 2 korkkiin. Lähtökohtana 1,74: n lineaarisen tekijän määrittämiselle on kasvihuonekaasujen 20 yleinen vähennys verrattuna vuoteen 1990, mikä vastaa 14: n vähennystä vuoteen 2005 verrattuna. EU: n päästökauppajärjestelmä kuitenkin vaatii suurempaa vähennystä, koska se on halvempaa vähentää päästöjä ETS-sektoreilla. Jakelu, joka minimoi kokonaiskustannukset, on EU: n päästökauppajärjestelmän päästövähennys vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen 2020 mennessä noin 10: n verran vuoteen 2005 verrattuna aloilla, joita EU: n päästökauppajärjestelmä ei kata. Yhtenäismarkkinoiden päästövähennys vuonna 2020 johtaa päästöoikeuksien enimmäismäärään vuonna 2020, jonka enimmäismäärä on 1720 miljoonaa päästöoikeutta, ja se merkitsee noin 1846 miljoonan euron päästöoikeuksien keskimääräistä kolmatta päästörajaa (2013-2020) ja 11: n vähennyksen verrattuna vaiheen 2 ylärajaan. Kaikki ilmoitetut absoluuttiset luvut vastaavat kattavuutta toisen kaupankäynnin alkaessa eikä oteta huomioon vuonna 2012 lisättävää ilmailua ja muita aloja, jotka lisätään vaiheeseen 3. Vuosittaisten päästörajojen lopulliset luvut komissio määrittää ja julkaisee vaiheessa 3 30. syyskuuta 2010 mennessä. Kuinka päästöraja päätetään vaiheen 3 jälkeen. Vaiheen 3 ylärajan määrittämiseksi käytetään lineaarista kerrointa 1,74, jota sovelletaan edelleen kaupankäyntijakson päättymisen jälkeen 2020 ja määrittelee neljännen kaupan kauden (2021-2028) ylärajan ja sen jälkeen. Sitä voidaan tarkistaa viimeistään vuonna 2025. Itse asiassa merkittävät päästövähennykset 60-80 vuoteen 1990 mennessä ovat välttämättömiä vuoteen 2050 mennessä, jotta saavutettaisiin strateginen tavoite, jonka mukaan maailmanlaajuisen keskilämpötilan nousun rajoittaminen enintään 2 celsiusosaan ennen teollisuustasoa olisi suurempi. EU: n laajuinen päästöoikeuksien enimmäismäärä määritetään kullekin vuodelle. Tämä vähentää joustavuutta asianomaisille laitoksille Ei, joustavuutta laitoksille ei vähennetä ollenkaan. Toimivaltaisten viranomaisten on julkaistava vuosittain huutokaupat ja hajautetut päästöoikeudet viimeistään 28. helmikuuta. Operaattoreiden viimeinen päivä, jona päästöoikeuksia luovutetaan, on päästöjä seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivänä. Joten operaattorit saavat päästöoikeuksia kuluvana vuonna, ennen kuin niiden on luovutettava päästöoikeudet päästöjään edeltävältä vuodelta. Korvaukset pysyvät voimassa koko kaupankäyntikauden ajan ja mahdolliset ylijäämäkorvaukset voidaan nyt laskea käytettäväksi myöhemmissä kaupankäynnissä. Tältä osin mikään ei muutu. Järjestelmä säilyy kaupankäyntikausina, mutta kolmas kaupankäyntijakso kestää kahdeksan vuotta vuodesta 2013 vuoteen 2020, toisin kuin viisi vuotta toisen vaiheen osalta vuosina 2008-2012. Toisen kaupankäynnin aikana jäsenvaltiot yleensä päättivät jakaa päästöoikeuksien kokonaismäärät kullekin vuodelle. Lineaarinen vähennys vuosittain vuodesta 2013 vastaa paremmin odotettuja päästöjakaumia kaudella. Mitkä ovat alustavasti vuotuiset päästökauppajärjestelmän vuosittaiset enimmäismäärät vuosille 2013-2020 Vuosittaiset vuotuiset enimmäismäärät ovat seuraavat: Nämä luvut perustuvat päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan, jota sovelletaan vaiheessa 2 (2008-2012), ja komission päätökset kansallisia jakosuunnitelmia vaiheessa 2, joka on 2083 miljoonaa tonnia. Näitä lukuja tarkistetaan useista syistä. Ensinnäkin mukautetaan soveltamisalan laajentamista vaiheessa 2 edellyttäen, että jäsenvaltiot vahvistavat ja tarkistavat näiden laajennusten aiheuttamat päästöt. Toiseksi mukautetaan päästökauppajärjestelmän soveltamisalan laajentamista kolmannella kaudella. Kolmanneksi, pienien laitosten mahdolliset opt-out-toiminnot johtavat vastaavan kapasiteetin pienentämiseen. Neljänneksi luvut eivät ota huomioon ilmailun sisällyttämistä Norjan, Islannin ja Liechtensteinin päästöihin. Ovatko edelleen päästöoikeudet maksutta Kyllä. Teollisuuslaitokset saavat siirtymäkauden ilmaisjakelua. Ja jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja vapaaehtoiseen poikkeukseen, voimalaitokset voivat myös, jos jäsenvaltio niin päättää, saada myös ilmaisia päästöoikeuksia. On arvioitu, että vähintään puolet käytettävissä olevista päästöoikeuksista vuodesta 2013 huutokaupataan. Vaikka suurin osa päästöoikeuksista on myönnetty maksutta laitoksille ensimmäisessä ja toisessa kaupankäynnissä, komissio ehdotti, että päästöoikeuksien huutokaupasta tulisi jakamisen perusperiaate. Tämä johtuu siitä, että huutokaupat parhaiten takaavat järjestelmän tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja yksinkertaisuuden ja luovat suurimman kannustimen investoinneille vähähiiliseen talouteen. Se parhaiten noudattaa saastuttaja maksaa - periaatetta ja välttää ankkuroituun voittoon tietyille aloille, jotka ovat siirtäneet päästöoikeuksista aiheutuvat kustannukset asiakkailleen siitä huolimatta, että ne saavat niitä ilmaiseksi. Miten korvaukset jaetaan ilmaiseksi 31. joulukuuta 2010 mennessä komissio hyväksyy EU: n laajuiset säännöt, joita kehitetään komiteamenettelyssä (komitologia). Nämä säännöt yhdenmukaistavat kokonaisuudessaan määrärahat, joten kaikki yritykset, joilla on sama tai samankaltainen toiminta EU: ssa, sovelletaan samoja sääntöjä. Säännöt varmistavat mahdollisuuksien mukaan, että jakaminen edistää hiilidioksiditeknologiaa. Hyväksytyt säännöt edellyttävät, että siinä määrin kuin se on mahdollista, määrärahat perustuvat ns. Vertailuarvoihin, esim. useita päästöoikeuksia historiallista tuotosmäärää kohden. Tällaiset säännöt palkitsevat toimijoita, jotka ovat ryhtyneet varhaisiin toimiin kasvihuonekaasujen vähentämiseksi, paremmin kuvaavat saastuttaja maksaa - periaatetta ja kannustavat entistä voimakkaammin päästöjen vähentämiseen, koska määrärahat eivät enää riipu historiallisista päästöistä. Kaikki määrärahat on määritettävä ennen kolmannen kaupankäynnin alkamisajankohtaa eikä jälkikäteen tehtäviä mukautuksia ole sallittu. Mitkä laitokset saavat ilmaisia jakamisia ja mitkä eivät? Miten vältetään kielteiset vaikutukset kilpailukykyyn Ottaen huomioon niiden kyky siirtää päästöoikeuksien lisääntyneet kustannukset täysimääräinen huutokauppa on sääntö vuodesta 2013 sähköntuottajille. Jäsenvaltiot, jotka täyttävät tietyt edellytykset, jotka liittyvät niiden yhteenliitettävyyteen tai niiden osuuteen fossiilisista polttoaineista sähköntuotannossa ja BKT henkeä kohden suhteessa 27 jäsenvaltion EU: n keskiarvoon, voivat kuitenkin poiketa tilapäisesti tästä säännöstä olemassa oleviin voimaloihin nähden. Huutokaupan määrä vuonna 2013 on vähintään 30 ensimmäisestä kaudesta aiheutuvien päästöjen suhteen, ja sen on lisättävä asteittain 100: een vuoteen 2020 mennessä. Jos vaihtoehtoa sovelletaan, jäsenvaltion on sitouduttava investoimaan parantamaan ja parantamaan infrastruktuuriin, puhtaaseen teknologiaan ja energiansaanti - ja toimituslähteiden monipuolistamiseen niin paljon kuin mahdollista, mikä on yhtä suuri kuin vapaan jakamisen markkina-arvo. Muilla aloilla vapaat määrärahat poistetaan vähitellen asteittain vuodesta 2013 lähtien, ja jäsenvaltiot aikovat aloittaa 20 huutokaupassa vuonna 2013, ja ne nousevat 70: een huutokaupasta vuoteen 2020 mennessä, jotta saavutettaisiin 100 vuonna 2027. Poikkeuksena on kuitenkin jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille. Tämä riski voisi syntyä, jos EU: n päästökauppajärjestelmä kasvatti tuotantokustannuksia niin paljon, että yritykset päättivät siirtää tuotannon EU: n ulkopuolisille alueille, joihin ei sovelleta vertailukelpoisia päästörajoituksia. Komissio määrittää kyseiset alat 31 päivään joulukuuta 2009 mennessä. Tämän vuoksi komissio arvioi muun muassa, ovatko päästökauppadirektiivin täytäntöönpanon aiheuttamat suorat ja epäsuorat ylimääräiset tuotantokustannukset suhteessa bruttoarvonlisäykseen yli 5, ja onko sen viennin ja tuonnin kokonaisarvo ja sen liikevaihdon kokonaisarvo ja tuonti ylittää 10. Jos molempien kriteerien tulos ylittää 30, alan katsotaan olevan alttiina merkittävälle hiilivuotoriskille. Näillä aloilla sijaitsevat laitokset saisivat 100 prosenttia niiden osuudesta päästöoikeuksien vuotuisesta vähenemisestä maksutta. Näiden teollisuudenalojen päästöjen osuus määritetään suhteessa päästökauppajärjestelmän kokonaispäästöihin vuosina 2005-2007. Sähkön hinnoissa välitettävät CO 2 - kulut voivat myös altistaa tietyt laitokset hiilivuodon riskiin. Tällaisen riskin välttämiseksi jäsenvaltiot voivat myöntää korvauksia tällaisista kustannuksista. Ilmastonmuutosta koskevan kansainvälisen sopimuksen puuttuessa komissio on sitoutunut muuttamaan ympäristönsuojeluun myönnettävää valtiontukea koskevia yhteisön suuntaviivoja tältä osin. Kansainvälisen sopimuksen mukaan, jolla varmistetaan, että muilla alueilla maailman kilpailijoilla on verrattavissa olevat kustannukset, hiilivuodon vaara voi olla hyvin vähäinen. Tämän vuoksi komissio tekee 30. kesäkuuta 2010 mennessä perusteellisen arvion energiaintensiivisen teollisuuden tilanteesta ja hiilivuodon riskeistä kansainvälisten neuvottelujen tulosten perusteella ja ottaen huomioon myös sitovat alakohtaiset neuvottelut mahdollisesti tehtyjen sopimusten perusteella. Kertomukseen liitetään kaikki asianmukaiset ehdotukset. Näihin voisi sisältyä esimerkiksi sellaisten teollisuuslaitosten osalta, jotka ovat erityisen alttiita maailmanlaajuiselle kilpailulle tai jotka käsittävät asianomaisten tuotteiden maahantuojat ETS: ssä, maksamatta olevien päästöoikeuksien osuuden ylläpitämisen tai mukauttamisen. Kuka järjestää huutokaupat ja miten ne toteutetaan? Jäsenvaltiot ovat vastuussa huolehtimisesta huolehtimisesta. Jokaisen jäsenvaltion on päätettävä, aikooko se kehittää oman huutokaupan infrastruktuurin ja foorumin tai haluaa tehdä yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden kanssa alueellisten tai EU: n laajuisten ratkaisujen kehittämiseksi. Huutokaupan oikeuksien jakaminen jäsenvaltioille perustuu pääosin päästöihin EU: n päästökauppajärjestelmän vaiheessa 1, mutta osa oikeuksista jaetaan uudelleen rikkaammista jäsenvaltioista köyhemmille, jotta otetaan huomioon alhaisempi bruttokansantuote henkeä kohden ja korkeammat näkymät kasvua ja päästöjä. Joka tapauksessa 10: ta huutokauppaa koskevien oikeuksien määrästä jaetaan uudelleen jäsenvaltioista, joissa asukasta kohden on runsaasti tuloja niille, joilla on alhainen asukasta kohti tuloja, jotta voidaan lisätä viimeksi mainitun taloudellista kapasiteettia investoida ilmastoystävällisiin teknologioihin. Kuitenkin toista jakelujärjestelmää 2 varten on lisätty säännös, jotta otetaan huomioon jäsenvaltiot, jotka vuonna 2005 saavuttivat kasvihuonekaasupäästöjen vähennys vähintään 20 vuoteen verrattuna Kioton pöytäkirjassa asetettuun viitevuonna. Yhdeksän jäsenvaltiota hyötyy tästä säännöksestä. Huutokaupassa on noudatettava sisämarkkinoiden sääntöjä, ja sen on oltava avoin mahdolliselle ostajalle syrjimättömissä olosuhteissa. Komissio antaa 30 päivään kesäkuuta 2010 mennessä asetuksen (komitologiamenettelyn kautta), joka tarjoaa asianmukaiset säännöt ja ehdot tehokkaiden ja koordinoitujen huutokauppojen varmistamiseksi häiriintymättä päästöoikeuksien markkinoita. Kuinka monta päästöoikeutta kullekin jäsenvaltiolle huutokaupataan ja kuinka tämä määrä on määritetty Kaikki maksut, joita ei ole jaettu ilmaiseksi, huutokaupataan. Jokaisen jäsenvaltion huutokaupattavien päästöoikeuksien määrä jaetaan 88 jäsenvaltion EU: n päästökauppajärjestelmän mukaisten historiallisten päästöjen perusteella. Solidaarisuuden ja kasvun vuoksi 12 prosenttia kokonaismäärästä jaetaan siten, että otetaan huomioon henkeä kohden laskettu BKT ja Kioton pöytäkirjan mukaiset saavutukset. Mitkä alat ja kaasut katetaan vuodesta 2013. ETS kattaa tietyt toiminnot suorittavia laitoksia. Alusta lähtien se kattaa tietyt kapasiteettikynnykset, voimalaitokset ja muut polttolaitokset, öljynjalostamot, koksin uunit, rauta - ja terästehtaat sekä tehtaat, jotka tekevät sementtiä, lasia, kalkkia, tiiliä, keramiikkaa, sellua, paperia ja kartonkia. Kasvihuonekaasujen osalta se koskee tällä hetkellä vain hiilidioksidipäästöjä, lukuun ottamatta Alankomaita, joka on valinnut typpioksiduulipäästöt. Vuodesta 2013 alkaen päästökauppajärjestelmän soveltamisalaa laajennetaan koskemaan myös muita aloja ja kasvihuonekaasuja. Sisältää petrokemikaalien, ammoniakin ja alumiinin hiilidioksidipäästöt samoin kuin myös nitraatti-, adipiini - ja glyokalihappotuotannon sekä perfluorihiilivetyjen tuotannosta aiheutuvat N2O-päästöt alumiinialalta. Myös kaikkien kasvihuonekaasupäästöjen talteenotto, kuljetus ja geologinen varastointi katetaan. Nämä alat saavat korvauksia maksutta EU: n laajuisten sääntöjen mukaisesti samalla tavoin kuin muut jo katetut teollisuusalat. Vuodesta 2012 lähtien ilmailu sisällytetään myös EU: n päästökauppajärjestelmään. Pienet laitokset jätetään soveltamisalan ulkopuolelle Suuri määrä laitoksia, jotka lähettävät suhteellisen pieniä määriä hiilidioksidipäästöjä, kuuluu nykyisin päästökauppajärjestelmään ja niiden sisällyttämisen kustannustehokkuuteen on kiinnitetty huoli. Vuodesta 2013 lähtien jäsenvaltiot saavat poistaa nämä laitokset päästökauppajärjestelmästä tietyin edellytyksin. Kyseessä ovat kyseiset laitokset, joiden ilmoitetut päästöt olivat alle 25 000 tonnia hiilidioksiditonnia kultakin soveltamisvuotta edeltäneeltä kolmelta vuodelta. Polttolaitoksissa sovelletaan 35 MW: n lisäkapasiteettia. Lisäksi jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus sulkea pois sairaaloiden ylläpitämät laitokset. Laitokset voidaan jättää päästökauppajärjestelmään ainoastaan, jos ne katetaan toimenpiteillä, joilla saavutetaan vastaava vaikutus päästövähennyksiin. Kuinka monta kolmansista maista peräisin olevia päästöluottoja sallitaan Toisen kaupankäynnin aikana jäsenvaltiot ovat antaneet operaattoreilleen käyttää huomattavia määriä kolmansissa maissa toteutettavien päästöjä säästävien hankkeiden tuottamia hyvityksiä osaksi päästöjään samalla tavoin kuin ne käyttävät ETS-päästöoikeudet. The revised Directive extends the rights to use these credits for the third trading period and allows a limited additional quantity to be used in such a way that the overall use of credits is limited to 50 of the EU-wide reductions over the period 2008-2020. For existing installations, and excluding new sectors within the scope, this will represent a total level of access of approximately 1.6 billion credits over the period 2008-2020. In practice, this means that existing operators will be able to use credits up to a minimum of 11 of their allocation during the period 2008-2012, while a top-up is foreseen for operators with the lowest sum of free allocation and allowed use of credits in the 2008-2012 period. New sectors and new entrants in the third trading period will have a guaranteed minimum access of 4.5 of their verified emissions during the period 2013-2020. For the aviation sector, the minimum access will be 1.5. The precise percentages will be determined through comitology. These projects must be officially recognised under the Kyoto Protocols Joint Implementation (JI) mechanism (covering projects carried out in countries with an emissions reduction target under the Protocol) or Clean Development Mechanism (CDM) (for projects undertaken in developing countries). Credits from JI projects are known as Emission Reduction Units (ERUs) while those from CDM projects are called Certified Emission Reductions (CERs). On the quality side only credits from project types eligible for use in the EU trading scheme during the period 2008-2012 will be accepted in the period 2013-2020. Furthermore, from 1 January 2013 measures may be applied to restrict the use of specific credits from project types. Such a quality control mechanism is needed to assure the environmental and economic integrity of future project types. To create greater flexibility, and in the absence of an international agreement being concluded by 31 December 2009, credits could be used in accordance with agreements concluded with third countries. The use of these credits should however not increase the overall number beyond 50 of the required reductions. Such agreements would not be required for new projects that started from 2013 onwards in Least Developed Countries. Based on a stricter emissions reduction in the context of a satisfactory international agreement . additional access to credits could be allowed, as well as the use of additional types of project credits or other mechanisms created under the international agreement. However, once an international agreement has been reached, from January 2013 onwards only credits from projects in third countries that have ratified the agreement or from additional types of project approved by the Commission will be eligible for use in the Community scheme. Will it be possible to use credits from carbon sinks like forests No. Before making its proposal, the Commission analysed the possibility of allowing credits from certain types of land use, land-use change and forestry (LULUCF) projects which absorb carbon from the atmosphere. It concluded that doing so could undermine the environmental integrity of the EU ETS, for the following reasons: LULUCF projects cannot physically deliver permanent emissions reductions. Insufficient solutions have been developed to deal with the uncertainties, non-permanence of carbon storage and potential emissions leakage problems arising from such projects. The temporary and reversible nature of such activities would pose considerable risks in a company-based trading system and impose great liability risks on Member States. The inclusion of LULUCF projects in the ETS would require a quality of monitoring and reporting comparable to the monitoring and reporting of emissions from installations currently covered by the system. This is not available at present and is likely to incur costs which would substantially reduce the attractiveness of including such projects. The simplicity, transparency and predictability of the ETS would be considerably reduced. Moreover, the sheer quantity of potential credits entering the system could undermine the functioning of the carbon market unless their role were limited, in which case their potential benefits would become marginal. The Commission, the Council and the European Parliament believe that global deforestation can be better addressed through other instruments. For example, using part of the proceeds from auctioning allowances in the EU ETS could generate additional means to invest in LULUCF activities both inside and outside the EU, and may provide a model for future expansion. In this respect the Commission has proposed to set up the Global Forest Carbon Mechanism that would be a performance-based system for financing reductions in deforestation levels in developing countries. Besides those already mentioned, are there other credits that could be used in the revised ETS Yes. Projects in EU Member States which reduce greenhouse gas emissions not covered by the ETS could issue credits. These Community projects would need to be managed according to common EU provisions set up by the Commission in order to be tradable throughout the system. Such provisions would be adopted only for projects that cannot be realised through inclusion in the ETS. The provisions will seek to ensure that credits from Community projects do not result in double-counting of emission reductions nor impede other policy measures to reduce emissions not covered by the ETS, and that they are based on simple, easily administered rules. Are there measures in place to ensure that the price of allowances wont fall sharply during the third trading period A stable and predictable regulatory framework is vital for market stability. The revised Directive makes the regulatory framework as predictable as possible in order to boost stability and rule out policy-induced volatility. Important elements in this respect are the determination of the cap on emissions in the Directive well in advance of the start of the trading period, a linear reduction factor for the cap on emissions which continues to apply also beyond 2020 and the extension of the trading period from 5 to 8 years. The sharp fall in the allowance price during the first trading period was due to over-allocation of allowances which could not be banked for use in the second trading period. For the second and subsequent trading periods, Member States are obliged to allow the banking of allowances from one period to the next and therefore the end of one trading period is not expected to have any impact on the price. A new provision will apply as of 2013 in case of excessive price fluctuations in the allowance market. If, for more than six consecutive months, the allowance price is more than three times the average price of allowances during the two preceding years on the European market, the Commission will convene a meeting with Member States. If it is found that the price evolution does not correspond to market fundamentals, the Commission may either allow Member States to bring forward the auctioning of a part of the quantity to be auctioned, or allow them to auction up to 25 of the remaining allowances in the new entrant reserve. The price of allowances is determined by supply and demand and reflects fundamental factors like economic growth, fuel prices, rainfall and wind (availability of renewable energy) and temperature (demand for heating and cooling) etc. A degree of uncertainty is inevitable for such factors. The markets, however, allow participants to hedge the risks that may result from changes in allowances prices. Are there any provisions for linking the EU ETS to other emissions trading systems Yes. One of the key means to reduce emissions more cost-effectively is to enhance and further develop the global carbon market. The Commission sees the EU ETS as an important building block for the development of a global network of emission trading systems. Linking other national or regional cap-and-trade emissions trading systems to the EU ETS can create a bigger market, potentially lowering the aggregate cost of reducing greenhouse gas emissions. The increased liquidity and reduced price volatility that this would entail would improve the functioning of markets for emission allowances. This may lead to a global network of trading systems in which participants, including legal entities, can buy emission allowances to fulfil their respective reduction commitments. The EU is keen to work with the new US Administration to build a transatlantic and indeed global carbon market to act as the motor of a concerted international push to combat climate change. While the original Directive allows for linking the EU ETS with other industrialised countries that have ratified the Kyoto Protocol, the new rules allow for linking with any country or administrative entity (such as a state or group of states under a federal system) which has established a compatible mandatory cap-and-trade system whose design elements would not undermine the environmental integrity of the EU ETS. Where such systems cap absolute emissions, there would be mutual recognition of allowances issued by them and the EU ETS. What is a Community registry and how does it work Registries are standardised electronic databases ensuring the accurate accounting of the issuance, holding, transfer and cancellation of emission allowances. As a signatory to the Kyoto Protocol in its own right, the Community is also obliged to maintain a registry. This is the Community Registry, which is distinct from the registries of Member States. Allowances issued from 1 January 2013 onwards will be held in the Community registry instead of in national registries. Will there be any changes to monitoring, reporting and verification requirements The Commission will adopt a new Regulation (through the comitology procedure) by 31 December 2011 governing the monitoring and reporting of emissions from the activities listed in Annex I of the Directive. A separate Regulation on the verification of emission reports and the accreditation of verifiers should specify conditions for accreditation, mutual recognition and cancellation of accreditation for verifiers, and for supervision and peer review as appropriate. What provision will be made for new entrants into the market Five percent of the total quantity of allowances will be put into a reserve for new installations or airlines that enter the system after 2013 (new entrants). The allocations from this reserve should mirror the allocations to corresponding existing installations. A part of the new entrant reserve, amounting to 300 million allowances, will be made available to support the investments in up to 12 demonstration projects using the carbon capture and storage technology and demonstration projects using innovative renewable energy technologies. There should be a fair geographical distribution of the projects. In principle, any allowances remaining in the reserve shall be distributed to Member States for auctioning. The distribution key shall take into account the level to which installations in Member States have benefited from this reserve. What has been agreed with respect to the financing of the 12 carbon capture and storage demonstration projects requested by a previous European Council The European Parliaments Environment Committee tabled an amendment to the EU ETS Directive requiring allowances in the new entrant reserve to be set aside in order to co-finance up to 12 demonstration projects as requested by the European Council in spring 2007. This amendment has later been extended to include also innovative renewable energy technologies that are not commercially viable yet. Projects shall be selected on the basis of objective and transparent criteria that include requirements for knowledge sharing. Support shall be given from the proceeds of these allowances via Member States and shall be complementary to substantial co-financing by the operator of the installation. No project shall receive support via this mechanism that exceeds 15 of the total number of allowances (i. e. 45 million allowances) available for this purpose. The Member State may choose to co-finance the project as well, but will in any case transfer the market value of the attributed allowances to the operator, who will not receive any allowances. A total of 300 million allowances will therefore be set aside until 2015 for this purpose. What is the role of an international agreement and its potential impact on EU ETS When an international agreement is reached, the Commission shall submit a report to the European Parliament and the Council assessing the nature of the measures agreed upon in the international agreement and their implications, in particular with respect to the risk of carbon leakage. On the basis of this report, the Commission shall then adopt a legislative proposal amending the present Directive as appropriate. For the effects on the use of credits from Joint Implementation and Clean Development Mechanism projects, please see the reply to question 20. What are the next steps Member States have to bring into force the legal instruments necessary to comply with certain provisions of the revised Directive by 31 December 2009. This concerns the collection of duly substantiated and verified emissions data from installations that will only be covered by the EU ETS as from 2013, and the national lists of installations and the allocation to each one. For the remaining provisions, the national laws, regulations and administrative provisions only have to be ready by 31 December 2012. The Commission has already started the work on implementation. For example, the collection and analysis of data for use in relation to carbon leakage is ongoing (list of sectors due end 2009). Work is also ongoing to prepare the Regulation on timing, administration and other aspects of auctioning (due by June 2010), the harmonised allocation rules (due end 2010) and the two Regulations on monitoring and reporting of emissions and verification of emissions and accreditation of verifiers (due end 2011).EU Emissions Trading System (ETS) data viewer Note: new version is available This content has been archived on 15 Nov 2016. reason: Other (New version data-and-mapsdatadata-viewersemissions-trading-viewer-1 was published) The EU ETS data viewer provides an easy access to emission trading data contained in the European Union Transaction Log (EUTL). The EUTL is a central transaction log, run by the European Commission, which checks and records all transactions taking place within the trading system. The EU ETS data viewer provides aggregated data by country, by main activity type and by year on the verified emissions, allowances and surrendered units of the more than 12 000 stationary installations reporting under the EU emission trading system, as well as 1300 aircraft operators. A detailed description of the viewer functionalities and of the underpinning data is provided in the User manual and background note . The following ETS information was extracted from the European Commissions EUTL on May 3rd 2016. It was aggregated at national level and by type of activity on the basis of entity-level data. Allowances allocated free of charge (1.1, 1.1.1, 1.1.2 and 1.1.3) Verified emissions (2) Surrendered units (4, 4.1, 4.2 and 4.3) The correction to freely allocated allowances (1.2) is introduced by the EEA to reflect transfers of allowances not reflected in the EUTL. It is based on additional information from Member States and the European Commission. The data on auctioned or sold allowances (1.3) are based on auction calendars and auction results published by the auctioning platforms for emission allowances in the EU ETS: the European Energy Exchange (EEX) and the Intercontinental Exchange (ICE) . The data on total allocated allowances (1), and allowance correction (1.2) and auctions (1.3) are available at national level only. They can be split between aviation (10) and stationary installations (20-99). No further split by type of activity is possible. These data are therefore only presented when the following parameters are selected: EU ETS information: 10 Aviation or 20-99 All stationary installations (default selection) Size: All sizes (default selection) Active Entity: All entities (default selection) A certain number of allowances is auctioned at EU level, as part of the NER 300, a funding programme for innovative low-carbon energy demonstration projects. These allowances are visible when selecting NER 300 auctions in the category Country. The Consistent scope adjustment to allowances and emissions since 2005 (3) is a correction, calculated by the EEA, of EUTL data on allocated allowances and verified emissions from 2005 until 2012, to align these data with the current scope of the EU ETS. It reflects successive changes in the scope of the EU ETS (new countries, activities, gases, etc.). Taking into account this scope correction is relevant for the analysis of trends over several years, in particular across trading periods. The data on surrendered units are available by type of units (EUAs and EUAAs (4.1)) CERs (4.2) and ERUs (4.3)) until 2012. From 2013 onwards, only the total of surrendered units (4) is available. The information on the type of activity of the entities covered by the EU ETS is based on the EUTL. It was further harmonised by the EEA, in order to merge activity type codes used in the first and second trading periods (and still used by a significant number of installations) with new activity type codes formally in use in the current trading period. This harmonisation was carried out on the basis of additional information available on the actual activity of installations. Related content Based on data This site uses cookies28 countries, 12,000 power plants and factories The EU Emissions Trading Scheme (EU ETS) started in 2005, and is the largest cap-and-trade scheme in the world. It covers all EU countries with around 12,000 installations. The EU ETS Database provides the following information on all EU ETS installations: contact details (address, email, phone number) sector of activity account holder account status number of freely allocated allowances for the whole period 2005-2020 New entrant reserve allowances allocated from 2013 Transitional allowances allocated from 2013 verified emissions and compliance status for the period 2005-2020 Number of CERs and ERUs surrendered for compliance from 2008 to 2012 Surrendered units information: type of unit (EUA, CER, ERU), originating registry, unit serial block ID, project identifier (for CERs and ERUs) with link to the CDM-JI Project Database powerful analytic tools that provide you with strategic information such as the real emissions-to-cap figures calculated by installation, sector, city or country The EU ETS Database also provides the following information: pre-allocated allowances per country allowance reserves per country Allowance reserves include EUAs available for auctioning by Member States, as well as new entrant reserves and other special reserves (e. g. CHP reserves). For subscribers to the Expert version Word and Excel Report Generator . All the information from the database is available for download in Word, Excel or PNG (charts) format only to Expert version subscribers. Phone number and email address data of EU ETS contacts are also available only in the Expert version of the EU ETS Database. For more information on how to subscribe to the Expert version, please contact us by email at infocarbonmarketdata. Mapping Tool The EU ETS Mapping Tool enables you: to navigate geographically through all countries, regions and administrative areas in Europe to identify the power plants and factories located in specific areas to view the distribution of carbon emissions and allowances across Europe Functionalities Browse functionality You can navigate through the database in a very user-friendly way, at the level you want: all countries, country, sector, installation. At each level, all figures are automatically calculated: number of installations, distributed allowances, verified emissions and emissions-to-caps. Search the database You can easily access the information you need by using different filtering options (country, sector, number of allowances, emissions-to-caps, etc). Dynamic graph edition This functionality enables you - throughout the database - to edit a graph with the information you selected, in just a click. Emissions-to-caps The tool displays - in tables and charts - all emissions-to-caps calculated by country, sector and installation. Installations details You can access all the information on each installation: name of account holder, sector of activity, number of distributed allowances and verified emissions, emissions-to-cap figures, and all the contact details (of the account holder and installation s representatives). Information on sectors You can view and compare information per sector very easily. The database can be used as a benchmarking tool to compare for instance a particular sectors performance across all EU countries. Cap compliance statistics For any selected sector or country, you can view the number of installations that emitted above and under their emissions cap. Mapping Tool The EU ETS Mapping Tool enables you: - to navigate geographically through all countries, regions and administrative areas of Europe, - to identify the power plants and factories located in specific areas, - to view the distribution of carbon emissions and allowances across Europe. Report Generator (Expert version only) When you subscribe to the Expert version, you can download all the information you want and integrate it into your reports and spreadsheets. To make things easier for you, we developed a reporting tool that enables you to download nice tables and graphs directly into Word or Excel documents. EU Emissions Trading Scheme - Phase III Greenhouse gas coverage . carbon dioxide (CO2), nitrous oxide (N2O) and perfluorocarbons (PFCs) List of EU ETS Sectors - Phase IIIThis site uses cookies to simplify and improve your usage and experience of this website. Cookies are small text files stored on the device you are using to access this website. If you ignore this message and continue without changing your browser settings, we will assume that you are consenting to our use of cookies. For further information on our use of cookies, please see our Privacy Statement. Innovation mediaaerospaceiconsfacebookdarkgray. pngh24ampw24amplaenamphash9F1CD37F8B3DC4270E36B34CB46EBBEAC113E25A mediaaerospaceiconsgoogleplusdarkgrey. pngh24ampw24amplaenamphash75DD9D28A90AEC130C30B6D193D70CD8D72EC0E9 mediaaerospaceiconsinstagramdarkgrey. pngh24ampw24amplaenamphash7B9D35616C95B3318216B0E58F31E19FA3763F0E mediaaerospaceiconslinkedindarkgrey. pngh24ampw24amplaenamphash6061868AD63E462100579D5BD9F55B0B0012388D mediaaerospaceiconstwitterdarkgrey. pngh24ampw24amplaenamphash507002E9D833A23E9124D58F74344DEDA22B3A81 mediaaerospaceiconsyoutubedarkgrey. pngh24ampw32amplaenamphashAF04A8E5A19FA4D39550F8E935DEF9EA82555D3D GoDirect Emissions Management You are here EU Compliance and Flexible Customization GoDirect Emissions Management ensures full compliance with the European Union (EU) Emissions Trading System (ETS) legislation. The software supports fully automated data collection, and comes with adapters directly connecting to the major airline IT systems. High data quality is achieved with over 50 ready-made validations and cross-check routines. Besides all standard EU-ETS reports, many more reports are available for additional analyses, carbon account management and auditing purposes. Benefits for operations Benefits for IT Fully compliant with EU-ETS regulations Proven and reliable software Automated data collection Low license and low operating costs High data-quality and verifications according to the EU requirements Different deployment options (installation at customer or ASP-hosting at Honeywell) Safe investment for the future (software will be extended according to the changing EU legislation) Adaptors for several airline IT systems are readily available Flexible customization based on the IT systems and monitoring plans of an airline Over 50 ready-made validationscross-check routines are available Audit reports are available for internal and external audits Reported data and corresponding base data can be stored according to EU regulations (minimum 10 years) The EU-ETS is a central pillar of the EU climate policy. The main principle ndash already applied in energy-intense industries for several years ndash is the implementation of a ldquocap and traderdquo system. Summarized, this means that the total allowable emissions are ldquocappedrdquo over time and emitters can trade their carbon credits. In simple terms, carbon credits are tradable financial instruments, which grant permission to emit one tonne of carbon dioxide. With the directive 2008101EC as of 19 November 2008, the EU also included aviation in the EU-ETS. As a consequence, all flights with destinations in Europe are required to comply with the EU-ETS regulations. The individual cap for an airline will be determined from the actual 2010 tonne-kilometer data (grandfather-rights). As of 2012 the aggregate cap for all airlines will be reduced first by 3 and then by 5. All airline operators flying within Europe (or intoout of Europe) must be compliant with the EU-ETS regulations and are required to monitor and provide tonne-kilometer and emissions-reports. Non-compliance will result in high penalties and possible loss of grandfather-rights. Such consequences may potentially lead to significant financial losses. The airline operator must submit the following reports: The monitoring systems (IT-systems and procedures) were implemented during 2010 according to the approved monitoring plans (MP). The airlines are required to submit their tonne-kilometer and annual-emissions data as shown in the timeline below. Timeline for tonne-kilometer and annual emission report GoDirect Emissions Management software Honeywell has implemented a comprehensive software solution to monitor and report all EU-ETS information in full compliance with the EU regulations. The GoDirect Emissions Management software contains the three parts: Data collection, Data quality assurance, and Reporting . One IT system is typically the main source for the EU-ETS related information. This is usually the airlinersquos operational flight management system. GoDirect Emissions Management has ready-made import adapters for most of the common operational flight management systems. Further adapters can be implemented on request. The EU-ETS requires high data-quality (e. g. EU Commission Decision 2007589EC Annex 1), which shall be obtained by sophisticated control systems. Therefore, the GoDirect Emissions Management allows the import of data from various other IT systems to validate and cross-check the data. GoDirect Emissions Management includes ready-made adapters for Eurocontrol CRCO and for most of the common flight planning systems (systems producing the operational flight plan). Various information not available elsewhere can be imported via bulk-import routines or can be entered manually. If required, data of the following types of systems can also be used: airline data warehouse, ACARS, EFB, fuel-accounting inventory, techlog, FDMFOQA, etc. Data quality assurance The data from the various sources is stored in the GoDirect Emissions Management data warehouse. The data warehouse complies with the EU-ETS legal requirement that not only the reported data has to be stored for 10 years, but also the corresponding base data. To ensure the high data quality required by the EU, the different data sources have to be validated and cross-checked. The GoDirect Emissions Management software already includes more than 50 ready-made validationscross-check routines. It is easy to include additional airline-specific validation checks to further improve the quality of the data and to ensure compliance with the airlinersquos monitoring plan. The GoDirect Emissions Management software produces all officially required EU-ETS reports in the exact format as needed by the Competent Authorities. Additionally, the software generates various further online reports (overview and drill-down reports of the EU-ETS data). Important for successful internal and external audits are the various audit reports. The audit reports show the details of all EU-ETS related information. Furthermore, the audit reports provide complete audit trails regarding any manually changed information. GoDirect Emissions Management also supports the archiving of all EU-ETS data and all EU-ETS reports according to the EU regulations. Carbon account management GoDirect Emissions Management provides transparent Carbon account management with no extra effort for the airline. The software automatically calculates granted, used and remaining carbon allowances, based on past and future flights. The carbon account information is made available via various configurable dashboards, reports and bulletins. Detailed analyses show how the carbon allowances are being used based on different criteria: by fleet and aircraft, by route and destination, by period, etc. GoDirect Emissions Management maintains a detailed register of the traded carbon allowances. Transactions can be entered either manually or automatically. Furthermore, GoDirect Emissions Management allows for accurate carbon forecasting and budgeting by taking into account various factors, such as fleet upgrades, network changes, etc. mediaaerospacelink-imagesblackphone. pngh18ampw18amplaenamphashEF3E2BCD386AFF13918581F8DF0FF405B40EFBEC Int 1-602-365-3099 mediaaerospacelink-imagesblackphone. pngh18ampw18amplaenamphashEF3E2BCD386AFF13918581F8DF0FF405B40EFBEC Int 00800-601-3099 mediaaerospaceiconsfacebookdarkgray. pngh24ampw24amplaenamphash9F1CD37F8B3DC4270E36B34CB46EBBEAC113E25A mediaaerospaceiconsgoogleplusdarkgrey. pngh24ampw24amplaenamphash75DD9D28A90AEC130C30B6D193D70CD8D72EC0E9 mediaaerospaceiconsinstagramdarkgrey. pngh24ampw24amplaenamphash7B9D35616C95B3318216B0E58F31E19FA3763F0E mediaaerospaceiconslinkedindarkgrey. pngh24ampw24amplaenamphash6061868AD63E462100579D5BD9F55B0B0012388D mediaaerospaceiconstwitterdarkgrey. pngh24ampw24amplaenamphash507002E9D833A23E9124D58F74344DEDA22B3A81 mediaaerospaceiconsyoutubedarkgrey. pngh24ampw32ampla enamphashAF04A8E5A19FA4D39550F8E935DEF9EA82555D3D
No comments:
Post a Comment